Miksi vauvan kantaminen kannattaa?

Vieraspostaus: Veera Morri, Sylitellen

Vauvan kantaminen etenkin ensikuukausina kannattaa!

Neljäs raskauskolmannes, postpartum, synnytyksen jälkeinen aika… Millä tahansa nimellä tuota maagista ajanjaksoa kutsuukaan, on se monelle vanhemmaksi tulleelle varsinkin ensimmäisellä kerralla konseptina hieman mystinen. Raskauden kolme kolmannesta ovat tuttuja, mutta tiesitkös että vauvan ensikuukaudet ovat kehitykselle yhtä tärkeitä ja merkityksellisiä kuin kohdussa vietetty aika? Vauvan kantaminen kantoliinassa tai ergonomisessa kantorepussa voi toimia uskomattoman hyödyllisenä apukeinona arjessanne näiden kuukausien aikana – ja toki niistä vuosia eteenpäinkin.

Mikä neljäs raskauskolmannes?

Raskausaika jaotellaan usein kolmeen, karkeasti noin kolmen kuukauden pituiseen jaksoon, joista puhutaan ensimmäisenä, toisena ja kolmantena raskauskolmanneksena. Neljäs raskauskolmannes tarkoittaa siis luontevasti ensimmäistä kolmea kuukautta vauvan syntymän jälkeen. Täysiaikainenkin vauva syntyy hieman ”ennen aikojaan” ja konseptin kehittänyt lastenlääkäri arvelikin, että jos vauvat saisivat valita, he pysyisivät kohdussa vielä kolme kuukautta pidempään. Neljäs raskauskolmannes on kuin jatketta raskausajalle kohdussa; vauva syö, sekä nukkuu paljon ja sisäisesti tapahtuu hurjasti kehityksellisiä asioita, jotka eivät ulospäin näy. Tämä ajanjakso on todella herkkä ja vauva vaatiikin todella intensiivistä hoitoa ja kontaktia vanhempaan ensikuukausien aikana.

Kun vauva saapuu kohdusta tähän maailmaan, hän jättää todellisen turvasataman taakseen: hämärä, lämmin kohtu, jossa kuului jatkuvasti verenkierron kohina ja jossa vauva keinui lempeässä, jatkuvassa liikkeessä. Tämän maailman kirkkaat valot ja päiväuniajan pimeä hiljaisuus on vauvalle aivan uusi, stressaava asia ja tämänkin vuoksi neljännen kolmanneksen aikana vauva löytää äänensä usein hienosti (joskus vanhempien kannalta turhankin hienosti).

Vauvat ovat itkuisimmillaan neljännen raskauskolmanneksen aikana. Ne eivät näe kunnolla, aikuisten sanat sekoittuvat vielä epämääräiseksi puuroksi ja kaikki asiat ovat uusia. Kiintymyssuhteen muodostuminen alkaakin tänä ajanjaksona siitä, että aikuinen vastaa vauvan tarpeisiin luoden turvallisen, ennakoitavan ja rauhallisen ympäristön, johon vauva voi luottaa. Usein kaikki mitä vauva tarvitsee perustarpeiden täyttämisen lisäksi on kosketus ja syli, joka luo turvallisen, kohtumaisen olotilan.

 
Vastasyntynyt harvoin haluaa maata yksin paikallaan pinnasängyssä tai vaunukopassa pimeässä huoneessa. Tämä on sinusta varmasti mahdollisimman rauhoittava ja rentouttavan oloinen ympäristö, mutta meidän on muistettava kuvitella vauvan normaali, johon hän on kirjaimellisesti koko olemassaolonsa ajan tottunut: liike, pehmeä valo ja tärkeimpänä kaikista, olla lähellä tutun ihmiskehon ääniä ja lämpöä. Tämän vuoksi usein vain vanhemman kävellessä ympäriinsä, pikkuinen nukahtaa.

Vauva ei ole ainut, jonka elämä on yhtäkkiä muuttunut, sillä myös sinä vanhempana käyt läpi muutosta neljännen kolmanneksen aikana. Varsinkin ensimmäisen lapsen kohdalla, syntyminen vanhemmaksi vauvan syntyessä voi olla todella iso kontrasti aiempaan elämään: yksilön pohdinnat omista tarpeista ja haluista muuttuvat ympärivuorokautiseksi hoitotyöksi silmän räpäyksessä. Vanhemman läpikäymää muutosta ei tulisi aliarvioida ja  varsinkin synnyttänyt vanhempi on usein hurjan murroksen ytimessä palautuessaan henkisesti ja fyysisesti vauvan syntymästä. Yhtälailla toiselle vanhemmalle muutos uusien velvollisuuksien ja prioriteettien edessä on iso. Tämän kaiken keskellä siellä on se pieni nyytti – joka todennäköisesti ei nuku, syö parin tunnin välein ja vaatii yleisesti aivan kaiken huomion. Te molemmat tarvitsette tässä tilanteessa yhtä ja samaa asiaa: läheisyyttä ja aikaa.

Mitä hyötyä kantamisesta sitten tässä kaikessa on?

Läheisyyden voimaa ei kannata vanhempana ikinä aliarvioida. Vauvan pitäminen sylissä, lähellä ja iholla buustaa oksitosiinin tuotantoa teillä molemmilla. Oksitosiinista puhutaan paljon jo raskaana oleville ja yhtälailla pienten vauvojen vanhemmille; kuinka tärkeää se on synnytyksessä ja kuinka se vaikuttaa maidon herumiseen imettäessä. Kantoyhteisössä on jo pitkään tiedetty, että päivittäinen kantohetki onkin omiaan nostattamaan oksitosiinitasoja. Oksitosiini rentouttaa, vähentää stressiä, edistää kiintymistä vauvaan ja auttaa luomaan kaiken tulevan pohjaksi syvää perusluottamuksen tunnetta. Aikalailla kuulostaa osuvalta ja tarvitulta toki ihan kaikille ihmisille jokapäiväisessä elämässä, mutta eritoten vanhemmalle ja vauvalle synnytyksen jälkeen.


Raskausaikana kantaminen saattaa tuntua ennen kaikkea käytännölliseltä, paikasta A paikkaan B helposti sinut ja vauvan auttavalta asialta. Ja niinhän se on sitäkin! Mutta kun mietitään kaikkea, jota juuri luit neljännestä raskauskolmanneksesta, kantaminen saakin aivan uuden merkityksen.

Monet vauvat rauhoittuvat vain syliin. Ei ehkä yllättävää, mutta pitkän päälle aika väsyttävää. Kantovälineen avulla säästät käsiäsi edes taas heijaillessa iltahulinan keskellä. Kantovälineissä kannettujen vauvojen on tutkitusti todettu nukkuvan enemmän ja itkevän vähemmän. Tämä on suora seuraus kantamisen tuomasta, kohtumaisesta ”halauksesta” lähellä vanhemman kehoa ja sen ääniä. Kapalointi perustuu samaan turvallisen paineen luomiseen vauvan keholle, mutta siitä puuttuu liike ja lämpö tuttuine äänineen. Väitän että kantaminen luo vauvalle lähinnä kohtua olevan turvallisuudentunteen, jota vauva ajoittain epätoivoisestikin kaipaa postpartumaikana uuteen maailmaan tottuessa - ja se on tarjolla kaikille riippumatta syömsitavasta. Kun vauva tuntee olonsa turvalliseksi ja kuin hän olisi taas kohdun turvassa, voi todellinen rentoutuminen tapahtua ja tärkeä fyysinen ja psyykkinen kehitys rauhassa edetä.

Kantamisen mahdollistama tasainen oksitosiinieritys on loistava rauhoittumiskeino teille molemmille, lähestulkoon missä vain. Nykyvanhemman pesti ei ole tietotulvansa kanssa helppo ja monesti stressaaminen voi jäädä varsinkin uudella vanhemmalla päälle. Myös ihokontaktia suositellaan vauvan ensikuukausiin säännölliseksi osaksi arkea ja se käy kantaessa todella kätevästi kantovälineen turvin. Vauvan lämpötilan ja hengityksen sääntely paranee kantaessa ja samalla vauvan paino ja hengitys myötävaikuttaa sinun mielentilaasi rauhoittavasti ja stressiä laskevasti.

Ihokontaktissa etenkin kantoliinat ovat käteviä, sillä teitä ympäröivät kangaskerrokset peittävät hyvin myös sinut ja voit heittää vaikka villatakin liinan päälle käsien ja selän lämmikkeeksi. Touhuilu kotona onnistuu siis hienosti molemmat kädet vapaana ja naapureille vilauttelematta... Ihokontakti kantoliinassa on todella hyödyllistä synnyttäneen vanhemman lisäksi myös toiselle vanhemmalle ja helposti toteutettavissa oleva keino tutustua vauvaan. Samalla tulee antaneeksi synnyttäneelle esimerkiksi rauhallisen suihkuhetken tai ruokailun ilman vauvaa.

Neljäs raskauskolmannes on tärkeä kehitysvaihe ja kun ymmärtää tekijät vauvan intensiivisten tarpeiden taustalla, sitä on helpompi jaksaa ja ymmärtää. Tätä aikaa voi lähestyä monella eri tavalla, mutta vastasyntyneen kantamiselle suosittelen kantovälineohjaajana, imetysohjaajana, tulevana kätilönä ja ennen kaikkea, kolmen lapsen äitinä, antamaan rauhassa mahdollisuuden. Kantamisen tuomat mahdollisuudet voivat mullistaa teidänkin arkenne siinä muutostilassa, jossa se synnytyksen jälkeisinä viikkoina ja kuukausina joka tapauksessa on.

Tekstin on kirjoittanut Veera Morri (kantovälineohjaaja, WHO imetysohjaaja, vauvahyvinvoinnin ammattilainen ja kätilöopiskelija) tarjoaa palvelujaan lämpimän värikkäällä otteella Ylä-Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella vauvaperheiden ja odottajien avuksi. Palvelut ovat tarjolla vastaanottona Virroilla, kotikäynteinä jopa Tampereelle tai Seinäjoelle saakka ja myös etäyhteydellä. Nettikaupasta voit napata myös kantamiseen liittyviä digituotteita, mm. ”Vastasyntyneen kantaminen” -oppaan, josta löytyy kaikki tarvittava vastasyntyneen kantamista harjoitellessa tai siihen valmistautuessa. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.sylitellen.fi