Apua, maito loppui?

SEURAAVASSA POSTAUKSESSA TULEE YLEISIÄ VINKKEJÄ MAIDON RIITTÄMÄTTÖMYYTEEN LIITTYVIIN ASIOIHIN. OLE AINA YHTEYDESSÄ KOULUTETTUUN AMMATTILAISEEN, KUN VAUVAN KASVUSTA ON HUOLTA.

Yleisin syy imetyksen päättymiseen ennen äidin toiveita, on tutkimusten mukaan maidon riittämättömyys. Kyse on joskus siitä, että maitoa ei tule tarpeeksi vauvan tarpeisiin, eikä imettävä vanhempi tiedä, miten maidon määrää voi lisätä. Usein kyse on myös siitä, että vauvan normaali käytös rinnalla tulkitaan näläksi ja koetaan, että maito ei riitä, vaikka maito tosiasiassa riittäisikin.

Vaikka on totta, että YLEENSÄ maito riittää, mikäli vauvaa imetetään vauvantahtisesti, on maidon riittämättömyys oikeasti hyvin monisyinen imetyspulma, joka ei aina ratkea pelkällä imetyksen tehostamisella ja se voi vaatia joskus imetysohjaajalta todella syvällistä perehtymistä.

Joskus muinoin pidin imetyksen puolesta puhujia outoina fanaatikkoina. Tämä oli silloin 12 vuotta sitten, kun esikoiseni imetys meni täysin plörinäksi ja naamioin imetyspettymykseni tällaiseen mielipiteeseen imettäjistä ja sen suitsuttajista. Olen huomannut nyttemmin, että todella moni, joka kokee imetyspettymyksen maidon riittämättömyyteen liittyvistä syistä, ärsyyntyy aivan valtavasti noista puheista, että “kyllä se maito riittää, jos imettää vauvantahtisesti”. Ja ymmärrän tämän hyvin! Asia ei nimittäin tosiaan ole ihan niin yksinkertainen, kuten yllä jo sanoinkin.

Siksi välillä minusta tuntuu hankalalta  seurata keskusteluja noissa vertaistukiryhmissä, koska joskus tuntuu, että joskus ne voivat ennemminkin tehdä hallaa imetykselle, kuin edesauttaa sitä. Monen silmiin hyvää tarkoittavat neuvot voivat nimittäin kuulostaa imetysfanatismilta ja termi “imetysnatsi” voi helposti laajentua koskemaan kaikkia imettäjiä ja sen puolesta puhujia. Ja se taas ei edistä imetystä.

Vauvan normaalia käytöstä?

No, mitä se siis voi olla se vauvan normaali käytös, joka joskus tulkitaan näläksi ja maidon riittämättömyydeksi?

  • Imetyskertojen tiheys: tämän perusteella ei voi päätellä mitään vauvan nälästä tai maidon määrästä. Vauvat ovat yksilöitä, jotkut syövät useammin kuin toiset. Joku vauva käy rinnalla vain 8 kertaa päivässä, kun taas toinen tyyliin joka tunti. Vauvalla on myös niin sanottuja tiheän imun kausia, jolloin hän käy tankkamassa hyvinkin tiheästi ja tällä varmistaa, että maitoa tulee jatkossakin riittävästi hänen tarpeisiinsa.
  • Imetyskertojen kesto: yksi vauva imee tehokkaasti melko nopeasti, lopettaa ja siirtyy muihin “hommiin” (eli lähinnä nukkumiseen…) kun taas toinen voi tankata rinnalla hyvinkin kauan. Etenkin tiheiden imujen kausina voi pitkään rinnalla viihtyvä vauva vaikuttaa siltä, kuin hän ei muuta tekisikään, kuin asuu rinnalla. Imetyskertojen kestosta ei voi siis päätellä maidon riittävyyttä. Moni vauva haluaa varsinkin iltaisin asua rinnalla, eikä tästäkään käytöksestä voi vetää johtopäätöstä maidon vähäisestä määrästä.
  • Vauva hulinoi tai saa rintaraivareita: Rintaraivarit ovat todella yleinen imetyspulma ja todella yleistä on myös tulkita raivarointi niin, että “sieltä ei tule maitoa ja vauvaa ärsyttää se”. Mahdollista tietysti on, että heruminen on syystä tai toisesta hidastunut ja että vauvaa se turhauttaa, mutta syitä rintaraivareille voi olla monia muitakin ja valitettavasti joskus syy jää hämärän peittoon.
  • Vauvan käytös rinnalla muuttuu: Joskus jos vauva, joka on pidempään jo syönyt tietyllä tavalla/rytmillä, muuttaakin sitä, voi ensimmäinen tulkinta olla “mun maito loppui”. Mitä todennäköisemmin näin ei ole, hyvin käyntiin lähtenyt imetys tuskin päättyy kuin seinään. Vauvoilla on erilaisia vaiheita, etenkin eri kehitysvaiheet voivat aiheuttaa muutoksia imetykseen, esim. liikkumaan oppiminen.
  • Et saa pumpattua about pisaraakaan, tai hyvin vähän: no, tämäkään ei kerro mitään maidon määrästä. Jotkut eivät yksinkertaisesti heru pumpulle. Itseni piti kokeilla erilaisia, ennenkuin löytyi pumppu, jonka avulla sain pumpattua maitoa. Senkään jälkeen määrät eivät olleet kovin kummoisia.
  • Rinnat tuntuvat tyhjiltä/et enää tunne maidon nousua kuten ennen: Imetyksen alkutaipaleella rinnat usein ovat kovinkin täyden tuntuiset, etenkin jos tulee pitempi tauko, mutta imetyksen edetessä ja maitomäärien tasoittuessa ei enää tätä efektiä tule. Suuri osa siitä liittyykin alussa kudosturvotukseen.
  • Tuttipullo kelpaa ja vauva juo kaiken! Tämä on kyllä yksi yleisimmistä (vääristä) olettamuksista. Tuttipullosta juominen on aivan erilaista tekniikaltaan, kuin imetys. Kun vauva saa tuttipullosta maitoa, hänen suuhunsa muodostuu alipaine, jonka ansiosta vauva nielee suuhun tulevan maidon. Hänellä ei välttämättä siis ole ollut nälkä, vaikka hänelle imetyksen päätteeksi kelpaa tuttipullosta kaikki hänelle annettu maito. Tuttipullo on ihan hyvä apuväline lyhyiden erojen ajaksi silloin, kun imetys on päässyt hyvin käyntiin (itse ohjeistan, ettei tuttipulloa esiteltäisi ennen kuin vauva on kuusiviikkoinen), mutta tuolloin on ensiarvoisen tärkeää perehtyä vauvantahtiseen pulloruokintaan.

Imetyksen turvamerkit

Maidon riittämättömyydestä voi olla kyse silloin, kun imetyksen turvamerkit eivät täyty. Turvamerkit ovat:

  • vauvantahtinen imetys, imetyskertoja vähintään 8-12/vuorokausi
  • vauvalla kastuu vähintään viisi vaippaa päivässä eli hän pissaa riittävästi.
  • vauva kakkaa. Ensimmäisinä elinviikkoinaan tämän tulisi tapahtua päivittäin, mutta myöhemmin, vauvan ollessa yli kuusiviikkoinen, voi useamman päivänkin kakkausväli olla ihan normaali.
  • vauva kasvaa. Vauvan kasvun luotettava mittari on painonnousu.
  • imeminen on tehokasta, vauva nielee maitoa, eikä imetys satu.

Ratkaisu huoliin kasvusta ei ole ensisijaisesti lisämaito

Vauvan riittämätön kasvu eli painonnousu on yksi yleisistä huolista, joita etenkin imetyksen alussa voi tulla. Harmillisen usein kuulen, että tilanteissa, joissa vauvan painonnousun kanssa on pulmia, on perheen saama ohjeistus vain lisämaidon antaminen. Joskus sekin voi olla tarpeen, mutta mikäli ei samalla neuvota imetyksen tehostamista, saattaa koko imetys pahimmassa tapauksessa tyssätä siihen.

Mitä se imetyksen tehostaminen sitten on?

  • Ihokontakti, ihokontakti, ihokontakti!!! Tämä on niin mahtava kikka monenmoiseen imetyspulmaan, etenkin tähän.
  • Liittyy osittain edelliseen, mutta nuku vauvan kanssa, jos mahdollista. Myös yhden imetyskerran lisääminen yöhön voi olla hyvä konsti.
  • Lisää muutenkin imetyskertoja vuorokauteen, niin että niitä tulee vähintään 10-12/vrk
  • Vaihtele rintoja tiheämmin yhden imetyskerran aikana. Eli jos yleensä imetät molemmat rinnat yhden kerran yhden imetyksen aikana, voit nyt imettää vaikka “neljä rintaa” yhden imetyksen aikana. Vaihda aina kun vauva torkahtaa tai nielee harvakseltaan. Rintaa voi myös puristaa laajalla otteella imetyksen aikana (sitä rintaa, josta vauva imee).
  • Imetyksen päätteeksi voit vielä lypsää/pumpata.
  • Muista huolehtia maidonnostatusvaiheessa (ja tietty aina muutenkin!) oksitosiinin tuotannostasi, siitä, että syöt tarpeeksi etenkin hiilareita sekä juot tarpeeksi!
  • Ei tuttia, ei pulloa tässä kohtaa!

Maidonnostatus kysyy kärsivällisyyttä ja luottoa imetykseen. Itselläni tässä kohtaa ovat toimineet erilaiset positiiviset mantrat! Mikäli näistä toimenpiteistä huolimatta ei ala sujua, pitää miettiä niitä lisämaitoja. Ymmärrän täysin, jos on toive täysimetyksestä, mutta vauvan kasvu ja terveys on tärkeintä ja joskus niiden turvaamiseksi saatetaan tarvita lisämaitoja.

Mikäli lisämaidot ovat jo käytössä, niiden kanssa menettelyyn pitää hakea apua koulutetulta ammattilaiselta ja esim. lisämaitojen vähennys tehdään aina yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Täydennystä imetyksen tehostamiseen:

Nyt haluaisin hetkeksi vielä palata tuohon alkuun, jossa sanoin, että YLEENSÄ rintamaito riittää, kun vaan imettää lapsentahtisesti. Usein kuulee sanottavan, että vain hyvin harvinaisissa tapauksissa maito ei riitä ja että silloin on yleensä kyseessä ns. tubulaariset rinnat. Ennen olin itsekin sitä mieltä, kun kerran näin oli opetettu. Toki jäänyt mietityttämään ne tapaukset, joissa (täys)imetys ei ole onnistunut imetyksen tehostamisesta ja muusta imetysohjauksesta huolimatta.

Sittemmin olen muuttanut mielipidettäni tästä, sillä olen tutustunut uusiin näkökulmiin aiheesta. On nimittäin myös mahdollista, että maidon riittämättömyyden tai maidonnousun pulman takana on esimerkiksi jokin jumi kehossa tai sen tasapainossa. Viime syksynä opiskellessani hiukan kiinalaista lääketiedettä ja shiatsua, kuulin ensi kertaa siitä, kuinka moni imettävä vanhempi, jonka “maito ei riittänyt”, on saanut avun akupunktiosta! Tai shiatsusta. Tässä voi olla kyse esimerkiksi ihan vain rentoutumisesta/stressistä, joka voi joskus olla maitopulmien takana.

Viimeisin uusi näkökulma liittyi kehon jumeihin ja tästä kuulin omalta raskausajan osteopaatiltani, joka kertoi monen saaneen avun imetyspulmiin osteopatiasta.

Tiedostan, että akupunktio tai shiatsu menevät joidenkin mittarilla megahörhöilyn puolelle ja joissain keskusteluissa osteopatiakin on niputettu samaan. Osteopaatin ammatti kuitenkin on ihan ammattikorkeakouluopintojen takana ja osteopaatit ovat Valviran laillistamia ammattilaisia. Vaikka ennakko-ajatus em. hoidoista olisikin jotain hippeily-outoilu-touhuja, niin suosittelen lämpimästi kokeilemaan, mikäli imetys on itselle tärkeä asia, johon haluaa panostaa ja kaikki muut keinot on kokeiltu! Ja joka tapauksessa niin akupunktio, shiatsu kuin osteopatiakin ovat aivan ihania hoitoja, jotka rentouttavat superpaljon, joten mitään ei menetä, vaikka kokeilisi!

Sitten vielä. Vaikka imetystä on tärkeä tukea, on myös tärkeää tunnistaa se mahdollinen kohta, jossa imettävän vanhemman jaksaminen menee imetyksen edelle. 

Takaisin blogiin